Haapsalun Kuursaal
Tsaarin aikana monet Pietarin seurapiirien suosituimmat kylpyläkaupungit sijaitsivat Virossa. 1800-luvun toisella puoliskolla Haapsalua pidettiin “parhaana pohjoisena kylpyläkaupunkina Venäjällä”, ja kuten Venäjän lääketieteellinen neuvosto tuolloin päätöksessään ilmoitti: “…hoitopaikkana Haapsalu on tärkeä ei pelkästään paikallisesti vaan koko Venäjällä”.
Haapsalussa ovat käyneet Venäjän keisarit Pietarin kaupungin perustajasta Pietari I (1715) lähtien, vuonna 1804 Haapsalussa vieraili Aleksanteri I. Eniten Haapsalussa on käynyt Haapsalus Aleksanteri II (1852, 1856, 1857, 1859). Aleksanteri III vieraili täällä vuosina 1871 ja 1880. Vuonna 1880 Haapsalussa vieraili myös hänen poikansa, tuleva keisari Nikolai II.
Vaikka kylpyläkaupungin vironkielinen vastine kurort tarkoitti saksaksi hoitopaikkaa (Kur – hoito, Ort – paikka), kylpyläkaupunkeihin perustettiin pääasiassa vapaa-ajanviettopaikkoja - kahviloita ja ravintoloita, soittolavoja ja keilaratoja. Yksi tärkeimpiä rakennuksia oli rantapaviljonki Kuursaal – yhdistetty konserttipaikka, ravintola, lukusali ja hotelli.
Haapsalussa, jossa lomailivat 1800-luvun jälkipuoliskolla myös keisarillisen perheen jäsenet, kylpyläelämän keskukseksi muotoutui Pohjoisrantaa pitkin kulkeva lähes kilometrin pituinen Suuri promenadi, jonka varrella oli Kuursaalin lisäksi erilaisia juoma- ja musiikkipaviljonkeja ja lukumajoja.
Arkkitehti Knüpfferin vuonna 1897 suunnittelema Haapsalun Kuursaal on hieno puisin koristeleikkauksin koristeltu ja historialliseen tyyliin rakennettu puurakennus. Rakennus koostuu kahden kerroksen läpi ulottuvasta harjakattoisesta salista sekä sitä ympäröivästä, osittain kiinni rakennetusta galleriasta.
Haapsalun Kuursaal on Viron ainoa alkuperäisessä muodossa säilynyt rantapaviljonki. Pitkään luultiin, että rakennus valmistui vasta vuonna 1905, mutta historioitsijoiden viimeiset tutkimukset osoittavat, että Kuursaal on ilmeisesti sijainnut promenadin varrella jo vuodesta 1898.
Arkkitehtonisen arvonsa lisäksi Haapsalun Kuursaalilla on vaikuttava kulttuurihistoriallinen tausta. Kuursaal ja sen vieressä sijaitseva soittolava (kõlakoda) olivat viime vuosisadan alkupuolella yksi Haapsalun kesäelämän keskipisteitä. Orkesteri soitti siellä kaksi kertaa päivässä, esiintymässä kävi näyttelijöitä ja muusikoita Tallinnasta ja se oli ihmisten tapaamis- ja ajanviettopaikka. Rakennuksessa oli ravintola ja aputilat, pelisalit ja kirjasto.
|
| Haapsalun Kuursaal |
